Uutiset

2.7.2018

Museoesineiden latinaa

Piirtokirjoitukset Kansallismuseon historianäyttelyn esineissä.


36413103_10156441072476788_6420466020024057856_n
Kustaa II Adolfin tunnuslause Cum Deo et victricibus armis (Jumalan ja voittoisien aseiden kanssa) oli käytössä erityisesti valloitetuilla alueilla.

Kansallismuseon historianäyttelyssä on 52 eri vuosisadoilta peräisin olevaa esinettä, joissa on latinakielistä kirjoitusta. Sain mahdollisuuden perehtyä näihin kirjoituksiin tarkemmin kesällä 2017.


Kun Maskun villaintarsiatyön rekonstruktio esiteltiin yleisölle tammikuussa 2017, kävin myös itse tutustumassa siihen. Huomioni kiinnittyi erityisesti koukeroisiin keskiaikaistyylisiin kirjaimiin, jotka kiersivät nauhana tekstiilin eläinhahmojen ympärillä: Ave Maria gratia plena Dominus te cum. Tutun katolisen rukouksen latinankieliset sanat saivat mielenkiintoni heräämään: mitä muita tekstejä museon esineistä voisi löytyä? Kun tämän jälkeen kiersin museon historianäyttelyn, päätin tarkastella esineistöä nimenomaan latinan kielen näkökulmasta ja merkitsin samalla muistiin ne esineet, joissa piirtokirjoituksia oli jossain muodossa havaittavissa.


Innostukseni johti lopulta siihen, että anoin museolta lupaa tehdä perusnäyttelyn esineistön teksteistä epigrafinen tutkimus. Epigrafeilla – piirtokirjoituksilla – tarkoitetaan erilaisiin kestäviin materiaaleihin, kuten esimerkiksi kiveen, lasiin, metalliin tai keramiikkaan hakattua, valettua tai kaiverrettua kirjoitusta. Epigrafiikka on perinteinen antiikin kielten tutkimuksen ala, ja sillä on pitkät perinteet Helsingin yliopistossa. Roomalais-kreikkalaisessa kontekstissa epigrafiikka käsittää seiniin maalaamalla tehtyjä kirjoituksia sekä hauta- ja rakennuspiirtokirjoituksia. Kansallismuseon aineisto puolestaan koostuu valtaosin käyttöesineistä, joihin kirjoitusta on tehty etsaamalla, kaivertamalla, valamalla, ompelemalla, takomalla, puristamalla tai eri maalaustekniikoin. Tässä yhteydessä termiä epigrafiikka on siis tulkittu väljemmin kuin sen perinteisimmässä merkityksessä.


Sateinen kesä tarjosi oivallisen ajankohdan tutkimustyön tekemiseen, johon kaikkineen kului kolme kuukautta museon tutkijahuoneessa Museoviraston tietokannan tietoihin perehtyen sekä eri kirjastoissa ja verkossa tekstien esikuvia ja lähteitä etsien. Museon esineiden latinankielisiä tekstejä ei ollut aiemmin kartoitettu mitenkään systemaattisesti, joten saatavilla olevat tiedot vaihtelivat huomattavasti esineiden välillä. Näin ollen päätin ottaa mukaan koko esineistön kaikki latinankieliset piirtokirjoitukset kokonaiskuvan muodostamiseksi.


36454286_10156441067341788_9221269401255280640_n
Stet ius (oikeus pysyköön) on 30-vuotisen sodan ajalta peräisin olevan länsisaksalaisen miekan viesti.

Kirjoitusten lisäksi halusin selvittää myös, millaisissa esineissä tekstejä on, samoin kuin kaikki ne eri tekniikat, joita kirjoittamiseen oli käytetty. Tästä syystä päätin kartoittaa tutkimuksessa myös stereotyyppiset formulat, kuten esimerkiksi vuosilukujen yhteydessä esiintyvä tuttu anno ja taulujen signeerauksissa käytetty pinxit, ”hän maalasi”. Tätä kautta pystyin tarjoamaan tarkennuksia olemassa oleviin tietoihin mutta myös tuomaan uutta tietoa ennestään selvittämättömien tekstien osalta.


Historianäyttelyyn kuuluvat esineet ovat peräisin keskiajalta aina 1800-luvun loppuun. Latinankielisiä piirtokirjoituksia esiintyy näyttelyssä kaikentyyppisissä esineissä ja koko sen kattamalla ajanjaksolla. Tutkimuksen ulkopuolelle karsiutui joitain esineitä, joiden kohdalla kielen horjuvuuden vuoksi oli mahdotonta päättää, ovatko ne varsinaisesti latinaa vai latinan ja ruotsin tai jopa suomen kielen sekoitusta. Tutkimuksen esineistä huomattava osa, noin 20 kappaletta, on peräisin 1700-luvulta. Myös 1600-luku on hyvin edustettuna 15 esineellä. Loput jakaantuvat keskiajalle sekä 1500- ja 1800-luvuille. Muutos 1600- ja 1700-lukujen esineiden välillä on selvä. Kun edellisen vuosisadan esineistö edustaa aatelia ja kuninkaita, niin jälkimmäisessä on havaittavissa porvariston merkityksen kasvu erityisesti kaupankäynnin ja ulkomaankaupan vilkastumisena ja sitä kautta esineistön monipuolistumisena.


Piirtokirjoituksia löytyi muun muassa kirkonkelloista, viinanassakasta, puuveistoksesta, kynttilänjaloista, maalauksista ja maalausten kehyksistä, boolimaljasta, vellikellosta, servieteistä, lasimaalauksista, puodin kyltistä, lasipikareista, miekasta, pulpetin kannesta, pokaaleista, kousasta, kaappikellosta, silitysraudasta, vaa’asta, nuuskarasioista, kaakeleista ja hopeaseppeleestä. Suurin osa piirtokirjoituksista koostuu esineissä esiintyvistä vuosiluvuista, maalausten signeerauksista ja hallitsijoiden latinankielisistä nimistä. Mukana on kuitenkin myös mottoja, fraaseja, runolainauksia, raamatunkohtia, profaaneja ja kristillisiä ylistyksiä, paikannimiä ja pyhimysten nimiä. Kronologisesti tekstejä tarkastellen huomaa, miten niiden sisältö vähitellen muuttuu keskiajan yksistään kristinuskosta kertovista piirtokirjoituksista kohti maallistuneempia sisältöjä. Latinaa esiintyy kaikkien säätyjen omistamissa esineissä jossain muodossa, vaikka ylemmille säädyille kuuluneissa esineissä latina esiintyy monipuolisimmillaan.


Joidenkin esineiden kohdalla latinankielinen kirjoitus yhdessä esineen kanssa korostaa osuvasti aikalaiskontekstia. Tällainen on esimerkiksi Maskun kirkosta peräisin oleva reformaation aikaan sijoittuva epitafi (huone 107). Siihen on kuvattu Maskun kirkkoherra Henrik Hoffman ja hänen puolisonsa Hebla Galle. Taulun puukehyksessä aivan ylimmäisenä on ovaalinmuotoinen laatta, jossa on latinankielinen ylistysformula Soli Deo gloria, ”yksin Jumalalle kunnia”. Hoffmanin muotokuvan alapuolella on puolestaan pienaakkosin maalattu sitaatti Mors tua Christe mihi Vita est victoria regnum, ”Kristus, minulle kuolemasi on elämä, voitto ja valtakunta”. Epitafiin maalatut tekstit alleviivaavat reformaation henkeä, joka korosti Jumalan ja Kristuksen asemaa roomalaiskatolisen kirkon opissa keskeisessä asemassa olevien pyhimysten ja Neitsyt Marian kunnioituksen sijaan.


36521837_10156441060316788_4772249591217127424_n
Ruotsin keskuspankin motto Hinc robur et securitas on peräisin perustamisvuodelta 1668.

Toinen samankaltainen esimerkki, jossa esineeseen työstetty teksti korostaa omaa aikaansa erityisen hyvin, on kaupan ja teollisuuden kehittymisestä kertovassa huoneessa (huone 208). Siellä on esillä posliininen laakea malja, joka on Kiinan Qianlongista peräisin. Sisäpuolen pohjaan on maalattu kömpelöhkö kuva 9-taalerin setelirahasta. Kuvassa on ylimpänä kaksi medaljonkia, joista vasemmanpuoleiseen on kuvattu naishahmo, kruunattu Ruotsin valtakunnan personifikaatio. Samaa medaljonkia kiertää teksti HINC RORUR ET SECURITAS, ”tästä voima ja turva” (rorur p.o. robur). Kyseessä on Ruotsin keskuspankin latinankielinen motto, joka painetaan edelleen joihinkin seteleihin mikrotekstinä.


36258382_10156441075356788_2081884915976110080_n
1741 päivätyn pulpetinkannen maalauksen syvämietteinen fraasi on Dum luceam, peream.


Oma henkilökohtainen suosikkini on kirjoituspulpetin yläosa papistosta kertovassa huoneessa (huone 204). Kannen sisäpuolelle on maalattu medaljonki, joka kehystää maisemaa, jonka yllä on suuri pyrstötähti. Maalauksen yläreunassa on avattu tekstikäärö, josta erottuu enää vaivoin latinaksi kirjoitettuna DUM LUCEAM PEREAM, ”silloinkin kun loistan, olen kuoleman oma”. Pääsin kuvan jäljille juuri siinä olevan fraasin avulla, ja selvisi, että pulpettia koristavan maalauksen esikuva on peräisin espanjalaisen diplomaatin ja oppineen miehen Diego de Saavedra Fajardon (1584–1648) kirjasta Idea de un príncipe político cristiano, joka kuuluu niin kutsuttuun emblemmata-kirjallisuuteen. Embleemikirja on luonteeltaan opettavainen mietekirja, jossa symbolista tai allegorista kuvaa täydentää jonkinlainen lyhyt motto tai fraasi. Saavedra kirjoitti kyseisen kirjan Espanjan Habsburg-dynastian prinssille Baltasar Carlokselle (1629–1646). Pulpettiin maalattu symbolinen kuva, pictura, ja kuvaa täydentävä fraasi noudattavat tarkasti Saavedran kirjan alkuperäistä embleemiä. Saavedran kuvauksen mukaan embleemin tähdenlento edustaa ihmisen elämää ja Jumalasta lähtöisin olevaa hengen paloa, joka kirkkaimmillaan loistaa kuin tähdet, mutta joka kuitenkin on lyhyt ja lopulta sammuu. On mielenkiintoista, että joku on tietoisesti valinnut juuri tämän kuvan ja sen sisältämän viestin pulpettinsa sisäkanteen, jossa se on muistuttanut elämän realiteeteista aina kun kansi on avattu.


Latina oli suomalaisten ensimmäinen kirjakieli noin 1300-luvun puoliväliin saakka. Latinan kielen asema oli vankka katolisen kirkon vaikutuksesta. Uskonpuhdistuksen seurauksena latinan asemassa tapahtui kirkon piirissä huomattava muutos, kun jumalanpalvelukset kansankielistettiin. 1600-luvulla latinan vaikutus näkyi selkeästi aristokratian ja aatelin kirjallisissa harrastuksissa, joita ohjasivat antiikin esikuvat kirjeiden kirjoittamisessa. Aatelisvesat joutuivat jo varhain opiskelemaan latinaa, joka kuului tämän luokan sivistykseen itsestään selvänä, sillä ura hallitsijan upseerina tai diplomaattina edellytti kielen hallintaa.


Latinan kielen luonne muuttui vähitellen valistuksen ajan myötä enemmän tieteen kieleksi. 1700-luvun tieteen todellisen tähden, Carl Linnaeuksen, kerrotaan hallinneen latinan kielen jo ennen äidinkieltään ruotsia. Vielä 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla maisterintutkinnot kirjoitettiin Helsingissäkin latinaksi. 1800-luvun esineistä onkin latinan kielen kannalta kuvaava muistokirjoituksella varustettu hopeinen laakeriseppele, joka lahjoitettiin Zacharias Topeliukselle hänen riemumaisteripromootionsa johdosta vuonna 1894.

 

 

Paula Rajala


Palaa otsikoihin



 
normal-size-image-placeholder

Uutiset

ISSN 2342-0146


Haluatko uutisesi palstalle?

Ota yhteyttä verkkopalvelun toimitukseen:
esinetutkimus@gmail.com

Uutispalstalla julkaistavia juttutyyppejä:


  • Arvio (kirja-, näyttely- tai muu arvio)
  • Kolumni (kantaaottava, poleeminen kirjoitus)
  • Muistokirjoitus
  • Museoiden kuukauden esineet -uutinen
  • Näkökulma-haastattelu (henkilöhaastattelu esinetutkimusta painottaen)
  • Puheenvuoro (kannanotto alan ammattilaiselta)
  • Uutinen (ajankohtaisesta näyttelystä, kurssista, palkinnosta, tapahtumasta, konferenssista, seminaarista, verkkosivustosta, henkilövaihdoksesta, julkaisusta, projektista, esinelöydöstä jne.)
  • Väitöslektio


 
Tulosta sivu

Olet tässä:

Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä