Uutiset

17.10.2018

Esineitä ihmiselämä täynnä?

Uusi puheenjohtaja Visa Immonen.


immonen_artefacta-esittely


Ihmiselämä kietoutuu eri tavoin esineisiin. Tutkijankin työhistoriaa voi kertoa siinä risteilevien esineiden kautta.

 

Tieteellinen elämäni alkoi pro gradu -tutkielmalla, joka valmistui vuonna 2001 Turun yliopiston arkeologian oppiaineeseen. Siinä analysoin Kansallismuseon ja Turun museokeskuksen kokoelmissa olevia keskiaikaisia ja uuden ajan alun lusikoita. Siitä lähtien olen työskennellyt pääosin saman aikakauden esineiden parissa. Olen tosin kirjoittanut myös sellaisista esineistä kuin nykyajan hammasharjoista ja kivikauden puisista lusikoista tai pitemminkin ehkä kauhoista.

 

Sitä mukaa kuin 2000-luvulla olen esineiden parissa puuhannut, sitä tärkeämmäksi tieteellisen tutkimuksen kohteeksi ne vaikuttavat nousseen. Samalla tavat tutkia esineitä ovat lisääntyneet, vaikka perinteiset kuvailun ja ryhmittelyn keinot ovat edelleen ajankohtaisia.


Esinepolkua pitkin


Valmistuttuani maisteriksi aloitin välittömästi väitöskirjan tekemisen. Aiheekseni valikoitui Suomen kulta- ja hopeaesineet keskiajalla ja uuden ajan alussa. Laajempana taustana oli ylellisyys ja sen kuluttamisen kulttuuriset erityispiirteet. Tohtoroiduttuani vuonna 2010 työskentelin vuoden Stanfordin yliopistossa, ja jatkoin keskiajan esineiden parissa Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa.

 

Vuosina 2015–2016 tutkin keskiajan Euroopan pyhäinjäännöksiä ja niiden säiliöitä Los Angelesissa Getty-tutkimusinstituutissa. Sen jälkeen toimin jonkin aikaa Helsingin yliopistossa kulttuuriperinnön tutkimuksen apulaisprofessorina, ja tammikuussa 2018 aloitin arkeologian professorina Turun yliopistossa.


AN00738423_001_l
Englantilaisen alkemisti John Deen (1527–1608) maagisia esineitä 1500-luvun lopusta: laavalasinen peili, vahakiekkoja ja kultainen kiekko. Kuvitusta renessanssin esineitä ja aatehistoriaa käsittelevästä artikkelistani ”Objecthood”, joka julkaistaan vuonna 2019 osana teosta A Cultural History of Objects in the Renaissance (1400–1600) (Bloomsbury). Kuva: British Museum (CC BY-NC-SA 4.0).

Puututkimusta

 

Kesäkuussa 2018 saimme Suomen Akatemialta rahoituksen uuteen projektiin ”Muutoksen veistäjät – Puun käyttö Koillis-Euroopassa 1100–1600”. Siinä pohdimme neljän vuoden ajan puumateriaalien hankintaa ja käyttöä arkeologian, historiantutkimuksen ja taidehistorian sekä arkeobotaniikan keinoin.

 

Monitieteisyys on avannut uudenlaisia näkymiä esineiden tutkimukseen sekä ihmisten ja esineiden monimutkaisen vuorovaikutuksen tarkasteluun. Nykyään tieteenalojen yhdistäminen on pikemminkin jo vakiintunut lähtökohta kuin poikkeus.

 

Esinetutkimuksen tärkeitä kysymyksiä tieteidenvälisyyden aikana onkin se, kuinka esineistä eri menetelmin saatavat tiedonmuruset – kuten vaikkapa kirjalliset lähteet ja pigmenttianalyysin tulokset – yhdistetään ja mihin tiedoilla pyritään. Tämä taas juontuu siitä, miksi esineet ylipäänsä nähdään kiinnostaviksi.

 

Lume-esineet?

 

Esinetutkimusta perustellaan usein sillä, että esineet kertovat meistä ihmisistä paljon sellaista, joka ei muuten paljastuisi. Minusta esineet ovat kiehtovia juuri päinvastaisesta syystä. Ne ovat oudolla tavalla yhtä aikaa inhimillisiä ja epäinhimillisiä: syntyneet ihmisen vaikutuksesta, mutta silti aineellisuutensa puolesta itsenäisiä. Tämän vuoksi esineiden tutkimus kyseenalaistaa monet oletuksemme siitä, mitä on olla ihminen – esineistä paljastuu se, miten emme ole ihmisiä sillä tavoin kuin luulemme.

 

Esineet paljastavat meistä epäinhimillisyytemme eli sen, kuinka paljon tarvitsemme esineitä, jotta voimme luoda illuusion itsestämme itsenäisinä, selkeärajaisina, enemmän tai vähemmän järkevinä toimijoina. Tosiasiassa esineet kuitenkin määrittävät sekä käyttävät meitä ja kytkevät meidät todellisuuteen sellaisena kuin sen haluamme nähdä. Tämän vuoksi jaksan aina palata eri aikakausien esineiden pariin ja pohtia niiden luonnetta.



Visa Immonen

Kirjoittaja on Esinetutkimusverkosto Artefactan tieteellisen neuvottelukunnan uusi puheenjohtaja.


Palaa otsikoihin



 
normal-size-image-placeholder

Uutiset

ISSN 2342-0146


Haluatko uutisesi palstalle?

Ota yhteyttä verkkopalvelun toimitukseen:
esinetutkimus@gmail.com

Uutispalstalla julkaistavia juttutyyppejä:


  • Arvio (kirja-, näyttely- tai muu arvio)
  • Kolumni (kantaaottava, poleeminen kirjoitus)
  • Muistokirjoitus
  • Museoiden kuukauden esineet -uutinen
  • Näkökulma-haastattelu (henkilöhaastattelu esinetutkimusta painottaen)
  • Puheenvuoro (kannanotto alan ammattilaiselta)
  • Uutinen (ajankohtaisesta näyttelystä, kurssista, palkinnosta, tapahtumasta, konferenssista, seminaarista, verkkosivustosta, henkilövaihdoksesta, julkaisusta, projektista, esinelöydöstä jne.)
  • Väitöslektio


 
Tulosta sivu

Olet tässä:

Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä